Miehenalkua reipasta
alle metrin mittaista
kädestä talutan.
Tapaamiseen
ilonpäivään
äidin.
Vihdoinkin
kaksi
pienenpientä
juoksuaskelta
ja hyppy.
Äiti,
muistin ottaa sen,
nenäliinan silitetyn
ja taitellun.
Se on mulla taskussani.
Hymyilin.
Enpäs huomannut pojan
moista taskuunsa laittaneen.
Meillä itkut itketään
yhdessä taivaanisän alla.
Nenätkin pyyhitään
mutten kertonut
että mihin.
©Jerry
2 kommenttia:
Ihastuttava runo rakastavasta perheestä, päivän tunnelmista "itkuista taivaanisän alla". Liikuttavasti tosi ja hauska samalla.
Kiitoksia utukka...
Tää on sellainen, että se on erilainen lukijalle kuin laatijalle.
Hetken muisto tilanteesta.
Lähetä kommentti