10.9.09

10 sanan runo

NAURUA JA ITKUA
HUUTOA TAUOTTA
HÄN
HAKKASI REIÄN
PAHANOLONSA
SYDÄMMEENI

J©HN

2. 10 sanan runo
IHANAN
TYTTÄRENI
ILOJA
NÄYTTÄÄKÖ
TESTI TULOSTA
ETUKÄTEEN
ENNEN
MYÖHÄSSÄOLON
TIETOA

J©HN

...runoista ny tiiä mut purskahduksia kumminski.

30 kommenttia:

erikeeper kirjoitti...

Mahtuuko sydämeen kaksi ämmää?

Oliko tuo suunniteltu juttu että kirjoitit sydämen kahdella m-kirjaimella? se voisi olla.

Niin tai näin tai väärinpäin, ei sen ole väliä. Satuin vain kiinnittämään huomiota.

Tyttären ilot, parasta maailmassa!

Kirjuri kirjoitti...

Tuo julma nainen. Ei tyttäresi vaan ensimmäinen. Omakin sydän muistelee omia reiänarpiaan kun runosi luin.

John kirjoitti...

Hei erikeeper...
Mun sydämmmmmeen mahtuu monta ämmää monestakin syystä jos sitä kysyy perheeni naispuolisilta tietäväisilta, mie tiiän vaa yhen syyn :)
Juu, sanotaan ny että se m oli enempi kumpuava kuin suunniteltu juttu.
Hiukan jännitän tyttäreni iloja.


Hei Kirjuri...:)
Hups, joo, runoni ei kerrokkaan, että kuka. Olisikin ollut julma nainen mutta kun ei ollut. Jätän silti tuohon muotoon jotta se voisi edelleen nostattaa mitä vain muistoja kellevaan :)

Kiitoksia kommenteista!

Arjaanneli kirjoitti...

Tuo eka kuulostaa teini-ikäisen pentusen rakasta-mua-vaikka-oonkin-kamala-ja sä-ihan-fossiili-tuntemuksilta....

Tokassa taidetaan olla ihmettelemässä, jotta tulleeko siusta vaari tahi taatto...vaiko eikö.

John kirjoitti...

Hei Arjaanneli...
Just jotain sinnepäin :)
Lapsparan pahaaoloa paikkaillaan vieläkin, pitkään ja hartaasti.
Totta, tyttären iloja maistelin, katsotaan nyt ja toivotaan parasta, se on ni äkkinäinen käänteissään tuo minun tyttäreni :)

SusuPetal kirjoitti...

Tuossa toisessa oli lämpöä, jännitystä, odotusta -kihelmöintiä.

Ensimmäinen ei iskenyt ihan niin lujaa.

utukka kirjoitti...

Niin pieni ihmissydän on, siel asuu ämmä kunnoton: Riemujen rikkaus ja surujen summa. . . .
Isän myötäelämistä tunnustat vahvasti näillä runoilla.

erikeeper kirjoitti...

Nyt vasta tajusin!

Riemuja on monenlaisia näköjään:-)

Minun tyttäreni riemuna on toistaiseksi vain ihan pelkkä keinussa keinuminen, esimerkiksi.

Pääsen siis helpolla vielä jonkun aikaa.

sini kirjoitti...

Syrämmmmen kyllyyestä suu puhuu. Jotain minussa liikahti kun luin!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Toimivaa sommittelua.

arleena kirjoitti...

Vuorotellen, naurun jälkeen itku, se hellittää.

Noin se menee iloitaan positiivisesta, mutta pelätään onko myöhässä vain.

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Kun äkkiä sanat purskahtavat, niin tulee tunnekin liikoja suodattamatta mukaan. Hienoja runoja, etenkin jälkimmäinen kosketti.

Railaterttu kirjoitti...

Teitpä jatkokertomuksen runoillasi. Ensimmäinen murrosikäisen tyttären taistelua, toisella odotusta ja intoa. Onnea...

John kirjoitti...

Hyvii huomenii kaikille!!!

SusuPetal...
Eka olikin sellainen menneen muistelua ja toka tänviikon eloa. Taitaa aika haalistaa vanhat :)

Utukka...
mielenkiintoista tuo ämmä kunnoton, se kuulostaa aikas villiltä. Villikissat on tämmöiselle eläimiä rakastavalle miehelle vain haasteita :)

Hei erikeeper...
Vuoristoratakin tuntuu sitä vauhdikkaammalta mitä suurempii korkeuseroja siinä on. Varmasti keinun vauhti kiihtyy iän myötä:)

Sini...
Tervetuloa torstain juttuihin!
Sinun ekasi oli sellainen että ounastelen mielenkiinnolla jatkoa :)

Oh-show-tah hoi-ne-ne...
Kiitos, mul oli vielä kolmaskin tulos, mut työt häiritti :(

arleena...
Iktu pitkästä ilosta, niinhän se menee :)

Oopee...
Tosi on, purskahdus ja sit seuraavana aamuna, tehty mikä tehty :)

Tervehdys Railaterttu...
Jatkokertomus runoillen :) ...Hieno idea! Esim. viikon tapahtumat putkeen, siinähän oiva haaste :)

Kiitoksia kaikille!
Kommentinne olivat mielenkiintoisia ja kivoja. Hyvää viikonloppua Teille kaikille!

helanes kirjoitti...

Susu sen sanoi.

Ilona Tammi kirjoitti...

Podin ekasta enäämmän, ehkä siksi, että se antaa enemmän tilaa mielikuvitukselle.

John kirjoitti...

Hei helanes...
Niin sanoi,
...muttei kertonut vastausta pohdittuun iloon :) Mie en tiedä sen testin toimivuutta :)

Hih, Ilona Tammi...
mielikuvailoittelija :)
Kiitti.

Kiitoksia kommenteista. Oon koko päivän kuunnellut chachachaata :)

Demetrius kirjoitti...

Ensimmäinen jätti miettiväisen olon, vihako satuttaa vai rakkausko myös?

kahil77 kirjoitti...

Jännät paikat kakkosrunossa :)

Tuima kirjoitti...

Pidin ekasta enemmän, siinä vahva tunnelma. Toinen ei oikein auennut.

Laps Suomen kirjoitti...

Ensimmäisestä tykkäsin kovasti. Toista en oikein ymmärtäny...

Genoveeva kirjoitti...

Onpa hauska lukea mitä ihmiset pohtivat runon taustoista. Eipä sitä voi tietää, juju on siinä että saa kuvattua jotain oleellista, jotain josta voi napsia mukaansa.

Uukka kirjoitti...

Tuo ensimmäinen osui, kolahti, upposi ja kovaa vielä. Meillä viime päivät olleet niin tätä alta metrisen kanssa että ei tottakaan.

John kirjoitti...

Tervehdys kaikille! Tämä päivä on mennyt lasten sänkyjen ja lipastojen kasauspalapelissä. Nyt ennen simahtamista päätin poiketa täälläkin.

Demetrius...
Sitä enemmän mitä enemmän,
rakastaa :)

Kahil77...
Niin on, kävi miten tahansa ;)

Tuima...
No mie taas en pidä ekasta, se on ikävä tosmuisto. Mulla on siitä reiästä valokuvakin ja ensin meinasin mut sitten aattelin, että se on ehkä liian rankka kuva selitettäväksi, joten jätin sen pois. Toka on ni tyttärenilainen juttu kuin vaan voi olla :)

Laps Suomen...
No jos kuukautiset on myöhässä niin silloinhan useimmiten tehdään se raskaustesti asian varmistamiseksi. Mitäs jos ne kuukautiset eivät vielä ole sillai ajankohdassa että tietäisi niiden olevan myöhässä mutta haluaisi jo
tietää, että onko raskaana :) Kui aikaisin se testi toimii? Vauvakuumeeseen ei taida olla kuin yks lääke.

Genoveeva...
Hih, olet niin oikeassa, että ihan hymyilyttää. En mie kyl mitään jujua aatellu, mut ihan kivaa on lueskella erilaisia kommentteja :)

Uukka...
Voimia vaan jaksamiseen. Sitä sanotaan, että kahdenvuoden uhmat olisi ne ekat ja sitten olisi viiden vuoden ja sitten jne. Mä en ole ihan varma tuollaisesta jaksotuksesta. Joskus tuntuu kuin lapsen kasvu olisi yhtä ja samaa uhmaa koko ajan :)

Kiitoksia jälleen mukavista kommenteista ja hyvää yötä kaikille, mie painun ny unten maille :)

aimarii kirjoitti...

Noin se menee - iloa ja itkua vuoronperään, jännitystä mukana.

John kirjoitti...

Hei aimarii...
Kiitos, ihan tavallista eloahan tämä ja nuo purskahdukset.
Toinen asia onkin korkeimman lahjanantajan kädes. Aina ei elämä eivätkä ne omat visiot mene putkeen joten oikeassa olet, jännitystä piisaa :)
Kiitti kommentista.

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Ensimmäisessä on (hieman) väkivaltainen meininki ja toinen on mukava, poreileva.

John kirjoitti...

Hei Pisara...
Pahanolon yks ilmentymä, väkivalta.
Ilon kuplintaa odotuksen kera. Pisara iloa asiaan kuin asiaan saa ihmeitä aikaan :)
Kiitoksia.

Anonyymi kirjoitti...

Onpa täällä paljon kehuja, enkä yhtään ihmettele. Juuri ja juuri jaksoin juosta jonon perälle, mutta runosi on sen arvoinen :-)

Miten kymmenellä sanalla voikin sanoa noin paljon ihmissuhteesta?
Nyt kun pääsin tänne perälle asti, en enää osaakaan sanoa mitään hienoa :-D
Haluan sanoa, että tykkäsin ensimmäisestä valtavasti.

John kirjoitti...

Hei Uuna...
Kiitos kiitos. Mukavaa kun jaksoit juosta, minua ainakin juoksupyrähdyksesi piristi :)