NEUVOTONNA HAAHUILIN
HAESKELIN HERKKUA
ILMEILTÄÄNSÄ PUOLUKKAISTA
MÄTTÄILLESSÄNI LÖYSINKIN
IHAN APAJAMAISESTI
LAKIKKAITA
LUULLEN KELTAISTA
ISOHKOA ARMADAA
NÄKÖHÄIRIÖKSI AURINGON
ERHEEKSI METSÄN
NEIDON
Runotorstain 138. haaste: InhimillistäJ©HN
Edit Ti 8.9 klo:8:10 ...Kummallista, aamulla kun lukasin tuon ni peljästyin, tuommoisenko minä eilen rustasin? Eilen se ei tuntunut tökkivän ni paljo kuin nyt aamulla. Sitten takavasemmalta muistin ja hoksasin, ai ni se onkin tää aihe :)
P.s. Viime vuonnakin oli aikaslailla samanoloinen haaste...Inhimillinen tekijä.
12 kommenttia:
Hauska loputus tuo "ERHEEKSI METSÄN
NEIDON".
Hei Ilona Tammi...
Aamulla kun avasin tän blogini ja lukasin tuon eilisen tekoseni, ni tuli semmoinen että, eeih..mitä mä oon tehny. Miks toi tökkii ja miks se eilen tuntu ihan ookoolta. Sitten tuli mieleeni tää aihe...ai niin, siksihän se tökkiikin :)
Kiitti kommentista. Itse en ole vielä kerennyt torstain runoja lueskeleen ja tääkin päivä on ni kiireinen, että anti jää iltapuuhaks.
Kiva runo. Erityisesti tykkäsin loppuosasta...onnistunut puolukkareissu.
Joko olet syönyt kaikki auringot, vai olivatko erhettä metsän neidon ja toiveunta vaan?
Minulle käy usein samalla tavalla kuin sinulle. Yleensä lepäämme runon kanssa molemmat yön yli, mutta joskus innostuu ja se juuri on niin INHIMILLISTÄ :-)
Hei Laps Suomen...
Jep, onnistunut 4 kilon reissu ilman puolukoita. Vanhuksille jäi toiset 4 kiloo :)
Hei Uuna...
En ole syöny, maistanu vaan, yhen aterian verran. Auringot joutu pannun kautta säilöön.
Katsos, kun en kertakaikkiaan keksiny mittään luovaa niin silloin tulee useimmiten pikkuisen leikiteltyä....kiireessäkin, ajankuluksi.
Kiitoksia kommenteista ja aurinkoa päiviinne :)
Inhimillinen tekijä - se on niin inhimillistä.
Tervehdys Oh-show-tah hoi-ne-ne :)
Sinä sitten löysit tästä sen inhimillisen?
Tämä oli
H
A
U
S
K
A
:)
Tulin piipahtamaan tuolta Cranelta...
No mutta...
.
.
Hei
Arjaanneli
Uskon
Sinun
Keksineen
Asian
Aikailematta :)
!
Kiva kun piipahdit :)
Kiitos kommentista.
Kyllähän tuota joka kerran kun jotain tuonne blogiin kirjoittaa, niin seuraavana aamuna sitä jo katuu...
Mutta minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Ja ei muuksi muutu.
Ensiviikolla noita lakkikkaita keltaisia neidolta anelemaan...
Hauskahan tuo poljennoltaan oli. :)
Siis tuo runosi.
Herkullinen runo! Kuvasta päätellen metsän neito on ollut antelias.
Hei Alastalo...
Tuo pitää paikkansa, minkä kirjoitin sen kirjoitin jne. Viitteliäisyyden hyveitähän se.
Toivon kuivaa kesäpäivää ensiviikon retkellesi.
Hei Oopee...
Oli antelias, about 10 kg joista mie sain 4kg itelleni, loput meni eläkeläisten ajankuluksi. Kuvassa olevat on sellaisessa kaupan pienessä matalareunaisessa kahvallisessa vihanneshedelmälootassa...siihen mahtuu just neljä kiloo, kokeiltu on.
Kiitoksia kommenteista.
Lähetä kommentti