Kevätnarkomaani

Minä kaupungin valoissa hyörin
ja tilaa omaa unelmoin
minä keväistä valoisaa odotin
varjoisilla kujilla
vaatteilla vähillä hellehattu
ajatus iloisin
minä matelin kujalta aurinkoon
ja matelen vieläkin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan odottaa
Ei, mä etsin ensimmäistä
näiltä pimeiltä kujilta
ja ajatuksiin aurinkoisiin
haluaisin nukkua uudelleen
-
Puutarhojen perällä
multaa kasoittain
Lapio taittui
ja hanko kans
Minä pottuja kasvatin
multa haisikin muulta
ja se nenään otti
niinkuin ennenkin
Talikolla käänsin ja känsiä sain
Housunpäät kurassa
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan avittaa
Ei, mä etsin kukkasia
puutarhaan kasvamaan
Väriltään punaisia vähän leikattuja kukintaa rehevää
-
Maaseutujen syrjäkylissä minusta mies kasvoi
harmahtavat haalarit
ja turvalliset jalkineet
Mutta jaksoin vieläkin lisää haaveilla
niinkuin ennenkin
Kun väsähtänein voimin ja hitain ajatuksin
mä maalta poies halusin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan armahtaa
Ei, mä etsin uudestaan
uutta katua kaupungin
joku jolla ois sydän rinnassa jakaa pieni parveke
-
Lämpöisen peiton alta
minä aamuaurinkoon nousin
keitin kahveeta vilttiä nostin
katselin taivaita
Sama keväinen taika
kaikilla kukkasilla
Minä kuljin onnentietä ja kuljen edelleen
-
Kevätnarkomaani
mua saat taas rakastaa
En mä katso eilistä päivää enkä raskasta taivalta suotta...

Runotorstain 165. Kevät....ja kaks viikkoa aikaa, silti
on vaikeaa...A.Aallon  ja Kääriäisen kanssa.