Runotorstain 168. viesti
Kännyn piipitys aamulla.
Reissuvihon sisältö.
Toi irvisti.
Olkaas ny hilijaa!
Mooottorin ulvaisu.
Tienvarren pöntön välähdys.
Punainen liikennevaloissa.
Kesäinen heilahdus,
vasemmalla ja oikealla.
Tuuttaus,
vihreäähän se.
Koulun kellon ääni.
Pusipusi.
Tulen tulen.
31.5.10
26.5.10
Hassu
Runotorstaissa 167. hassu aihe
Hullua,
aamulla
seisoin
sateessa
ulkona.
Hienosta
auringonpaisteesta,
suvesta
Suomen
unelmoin.
Heräsin
aivastaen,
saappaatkin
sisälle
unohdin.
Hurmaava
asu
sinulla,
sanoit
uneeni.
John :)
Hullua,
aamulla
seisoin
sateessa
ulkona.
Hienosta
auringonpaisteesta,
suvesta
Suomen
unelmoin.
Heräsin
aivastaen,
saappaatkin
sisälle
unohdin.
Hurmaava
asu
sinulla,
sanoit
uneeni.
John :)
10.5.10
Kevätnarkomaani
Minä kaupungin valoissa hyörin
ja tilaa omaa unelmoin
minä keväistä valoisaa odotin
varjoisilla kujilla
vaatteilla vähillä hellehattu
ajatus iloisin
minä matelin kujalta aurinkoon
ja matelen vieläkin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan odottaa
Ei, mä etsin ensimmäistä
näiltä pimeiltä kujilta
ja ajatuksiin aurinkoisiin
haluaisin nukkua uudelleen
-
Puutarhojen perällä
multaa kasoittain
Lapio taittui
ja hanko kans
Minä pottuja kasvatin
multa haisikin muulta
ja se nenään otti
niinkuin ennenkin
Talikolla käänsin ja känsiä sain
Housunpäät kurassa
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan avittaa
Ei, mä etsin kukkasia
puutarhaan kasvamaan
Väriltään punaisia vähän leikattuja kukintaa rehevää
-
Maaseutujen syrjäkylissä minusta mies kasvoi
harmahtavat haalarit
ja turvalliset jalkineet
Mutta jaksoin vieläkin lisää haaveilla
niinkuin ennenkin
Kun väsähtänein voimin ja hitain ajatuksin
mä maalta poies halusin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan armahtaa
Ei, mä etsin uudestaan
uutta katua kaupungin
joku jolla ois sydän rinnassa jakaa pieni parveke
-
Lämpöisen peiton alta
minä aamuaurinkoon nousin
keitin kahveeta vilttiä nostin
katselin taivaita
Sama keväinen taika
kaikilla kukkasilla
Minä kuljin onnentietä ja kuljen edelleen
-
Kevätnarkomaani
mua saat taas rakastaa
En mä katso eilistä päivää enkä raskasta taivalta suotta...
Runotorstain 165. Kevät....ja kaks viikkoa aikaa, silti
on vaikeaa...A.Aallon ja Kääriäisen kanssa.
ja tilaa omaa unelmoin
minä keväistä valoisaa odotin
varjoisilla kujilla
vaatteilla vähillä hellehattu
ajatus iloisin
minä matelin kujalta aurinkoon
ja matelen vieläkin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan odottaa
Ei, mä etsin ensimmäistä
näiltä pimeiltä kujilta
ja ajatuksiin aurinkoisiin
haluaisin nukkua uudelleen
-
Puutarhojen perällä
multaa kasoittain
Lapio taittui
ja hanko kans
Minä pottuja kasvatin
multa haisikin muulta
ja se nenään otti
niinkuin ennenkin
Talikolla käänsin ja känsiä sain
Housunpäät kurassa
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan avittaa
Ei, mä etsin kukkasia
puutarhaan kasvamaan
Väriltään punaisia vähän leikattuja kukintaa rehevää
-
Maaseutujen syrjäkylissä minusta mies kasvoi
harmahtavat haalarit
ja turvalliset jalkineet
Mutta jaksoin vieläkin lisää haaveilla
niinkuin ennenkin
Kun väsähtänein voimin ja hitain ajatuksin
mä maalta poies halusin
-
Kevätnarkomaani
mua saatathan armahtaa
Ei, mä etsin uudestaan
uutta katua kaupungin
joku jolla ois sydän rinnassa jakaa pieni parveke
-
Lämpöisen peiton alta
minä aamuaurinkoon nousin
keitin kahveeta vilttiä nostin
katselin taivaita
Sama keväinen taika
kaikilla kukkasilla
Minä kuljin onnentietä ja kuljen edelleen
-
Kevätnarkomaani
mua saat taas rakastaa
En mä katso eilistä päivää enkä raskasta taivalta suotta...
Runotorstain 165. Kevät....ja kaks viikkoa aikaa, silti
on vaikeaa...A.Aallon ja Kääriäisen kanssa.
28.4.10
Kaula
Sormi hyväilee
kauniisti kaareutuvaa
silmäluomea
ripsiä
naururyppyjä
pilkettä silmän
Hipaisten ohimon
kiehkuroita
Korvanlehteä
nipukkaa
sen
herkästi kutiavaa
taustaa
alas
pitkin värisevää viivaa
pitkin värisevää viivaa
kaulalle
Sama matka
huulilla suudellen
on kuin kysyisi
lupaa kielelle
John
27.4.10
Taidekokemus

Jälleen kerran uteliaisuus voitti. Astuin hämäriin, himmennettyihin taidetiloihin, missä seinille oli taulujen tavoin ripustettu valokuvia led-valaistuissa laatikoissa.

Tämä Sakura niminen teos on oikeasti kooltaan yhden metrin korkea ja kaksi metriä leveä. Nämä mun ottamat valokuvat eivät anna oikeaa kuvaa näistä taideteoksista. Kuvitelkaapa tuo teos oikeassa koossaan, led-lamput sijaitsivat teoksen takana, antaen kuvalle jännän valoisuuden. Sakura tarkoittaa kirsikankukkaa ja Japanissa sillä on tärkeä symboliarvo; muistuttaa ajan ja elämän hetkellisyydestä.
Taiteilija otti useita valokuvia, tallentaen tuon puun elämää, ajalta ennen kukintaa aina terälehtien putoamiseen asti. Näistä sadoista kuvaotoksista hän koosti yhden ainoan kuvan, missä ilmenee valokuvin keinoin ajan liikkeen ja kirsikankukkien keväinen herääminen. Olihan siellä muitakin aiheeseen liittyviä teoksia mutta tämä teos säväytti ehkä eniten. Toinen teos mikä jäi mieleeni oli Flowers No.3, kokoa 1,8m x 2,9m, eli seinänkokoinen valoisa kukkameri, jonka taiteilija oli koostanut kolmen vuoden ajan luonnonkukista ottamistaan tuhansista yksittäisistä valokuvista.

...kun huomasin esittelytilassa tuollaisen ikkunan, niin hetken aikaa, paikkaa ja tilaa sommiteltuani, otin itsestäni tälläisen muistokuvan vierailustani =)
Soitin näyttelyn amanuessille ja sain luvan laittaa nuo kuvat taideteoksista tänne sivulleni, kunhan laitan myös nämä linkit tänne:
http://www.mikkeli.fi/fi/museot/01_mikkelin_taidemuseo/index
http://www.hiroyukimasuyama.com/main/index.html
16.4.10
Hypitään vaan
Valokuva- ja runotorstain 163. aiheeseen: Hyppy
Saisinko luvan
Hetkeksi sinut
seuraani saisin
Vierelleni kainalooni
kanssasi käsi
kädessä kulkemaan
Hauskaa yhdessä
pitämään
Ja nyt sitä mennään
askel askel hyppy
askel askel hyppy
hyppy
hyppy
hyppy
hyppy
Tämähän on mukavampaa
kuin
se äskeinen
hengästyttävä
hyp-py-py ja hyp-py-py ja hyp-py-py
J©hn
Vielä yks laiskis
Runotorstain 162. haasteeseen: VAIHTOEHTO
Valinta
arjessa
Itse
haluttu
Taiten
oivallettu
Erinomaiseksi
havaittu
Tieksi
omaksi
....äkkiä raapastu =)
Valinta
arjessa
Itse
haluttu
Taiten
oivallettu
Erinomaiseksi
havaittu
Tieksi
omaksi
....äkkiä raapastu =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



